Challenges
Datasets
Workspaces
Papers
Discussions
Leaderboard
Log inSign up
Challenges
Datasets
Workspaces
Papers
Discussions
Leaderboard
Blog
Job Board
Q3AS

© 2026 Aqora Quantum S.A.S.

TermsPrivacyLegal Notice

Kvanttiavainjakelusysteemin avainvarannon dynaaminen hallinta

Iikka Elonsalo

Published Mar 13, 2017• 0 citations
OpenAlex

Related papers

KVANTEMEKANIKKEN

Aarhus University Press eBooks•Sep 13, 2010•0 citations

Kvanttiturvallisen kryptografian käyttöönoton haasteet: tietosuojan ja tietoturvan näkökulmasta

Lauri Niemelä

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen post-kvanttikryptografiaan eli kvanttiturvalliseen kryptografiaan (PQC) siirtymistä tietoturvan ja tietosuojan näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä keskeisiä tietoturva- ja tietosuojahaasteita PQC-siirtymässä tunnistetaan, sekä millä teknisillä ja organisatorisilla keinoilla näihin haasteisiin voidaan vastata. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoidaan ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta PQC-siirtymästä. Tarkastelu kohdistuu siirtymän keskeisiin haasteisiin, kuten standardoinnin keskeneräisyyteen, yhteensopivuusongelmiin, suorituskyky- ja skaalautuvuusvaatimuksiin, resurssirajoitteisiin laitteisiin sekä sivukanavahyökkäyksiin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan erityisympäristöjä, kuten langattomia verkkoja sekä IoT- ja reunalaitteita. Tulosten perusteella PQC-siirtymän haasteet eivät liity ainoastaan yksittäisten algoritmien valintaan, vaan erityisesti niiden turvalliseen käyttöönottoon olemassa olevissa järjestelmissä ja organisaatioissa. Tietosuojan kannalta keskeiseksi nousee erityisesti pitkäaikaisesti luottamuksellisena säilytettävän tiedon suojaaminen sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyvien riskien hallinta. Tutkielman perusteella PQC-siirtymän riskejä voidaan vähentää muun muassa kryptografisten resurssien kartoituksella, riskienarvioinnilla, hybridikryptografian hyödyntämisellä, vaiheittaisella käyttöönotolla, testauksella, auditoinnilla ja kryptografisten ratkaisujen elinkaaren hallinnalla. Kokonaisuutena PQC-siirtymä näyttäytyy sekä teknisenä että organisatorisena muutoksena, jonka onnistuminen edellyttää suunnitelmallista riskienhallintaa, sääntelyn huomioimista ja organisaatioiden pitkäjänteistä varautumista.

•Jan 1, 2026•0 citations

Et kvantemekanisk gudsbevis

Camilla Sløk

•Jan 1, 2002•0 citations

Landau-Zener interferometriaa suprajohtavalla kvanttibitillä

Paila, Antti

Mesoskooppiset yhden elektronin laitteet ovat kooltaan pieniä sähköpiirejä, joissa voidaan havaita kvanttimekaanisia ilmiöitä. Eräs tällainen ilmiö on Landau-Zener tunneloituminen, jossa systeemin tila muuttuu hyppäyksenomaisesti yhdestä energiatilasta toiseen. Tunneloitumisen edellytyksenä on, että systeemin tilat hetkellisesti koskettavat toisiaan. Mikäli kosketuskohta ohitetaan useita kertoja peräkkäin ja systeemi säilyttää kvanttimekaanisen koherenssin, voidaan tunnelointumistodennäköisyydessä havaita interferenssin kaltaista voimistumista tai heikkenemistä. Interferenssin aiheuttama suure on tässä tapauksessa aaltofunktion komponenttien välinen dynaaminen vaihe-ero. Tässä työssä olen tutkinut Landau-Zener tunneloitumista kvanttimekaanisessa kahden tilan systeemissä (KTS), jonka muodostaa yhden Cooperin-parin transistori. Työn lähtökohtana on kaksi koetta, joissa KTS on liitetty osaksi sähköistä värähtelypiiriä. Systeemin tila määritetään tarkkailemalla sen vastetta ulkoiseen korkeataajuiseen jännitesignaaliin. Havainnointi perustuu siihen, että transistorin energiatasojen kaarevuus voidaan liittää epälineaariseen kapasitanssiin tai induktanssiin riippuen siitä, tarkastellaanko vastetta varauksen vai magneettivuon suhteen. Kun tunneloitumisen yhteydessä energiatasojen miehitys muuttuu, muuttuu myös systeemin havaittava efektiivinen reaktanssi ja siten värähtelypiirin resonanssitaajuus. Tämä puolestaan aiheuttaa muutoksen värähtelypiiristä heijastuneen mittaussignaalin amplitudissa ja vaiheessa. Kokeelliset tulokset pyrin selittämään mallintamalla systeemin aikakehitystä numeerisella tietokonesimulaatiolla. Tekemällä muunnos spin-1/2 notaatioon ongelma yksinkertaistuu joukoksi kytkettyjä differentiaaliyhtälöitä, jotka tunnetaan Blochin yhtälöinä. Toisin kuin Schrödingerin yhtälö, Blochin yhtälöt mahdollistavat yksinkertaisen häviöiden kuvaamisen KTS:n aikakehityksessä spin-bosoni-mallin avulla. Kun simulaatiotulos yhdistetään lineaarisen vasteen malliin, saadaan hyvä yhteensopivuus kokeellisten ja teoreettisten tulosten välille. Mallin avulla pystytään ennustamaan mm. transistorin kvanttikapasitanssin ja -induktanssin arvo, interferenssipiikkien paikat, ac-Stark siirtymän suuruus sekä systeemin dekoherenssiajan arvioksi noin 1 ns. Lisäksi malli mahdollistaa harmonisen oskillaattorin ja KTS:n välisen vuorovaikutuksen kuvaamisen ja antaa tavan havaita harmonisen oskillaattorin kvanttimekaanisia tiloja.

•Jan 1, 2007•0 citations

Liikemäärän vaihto kvanttikaasujen välillä

Vartiainen, Juha

•Jan 1, 2002•0 citations

Kvantummechanika

•Jan 1, 1971•0 citations
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen post-kvanttikryptografiaan eli kvanttiturvalliseen kryptografiaan (PQC) siirtymistä tietoturvan ja tietosuojan näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä keskeisiä tietoturva- ja tietosuojahaasteita PQC-siirtymässä tunnistetaan, sekä millä teknisillä ja organisatorisilla keinoilla näihin haasteisiin voidaan vastata. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoidaan ajankohtaista tutkimuskirjallisuutta PQC-siirtymästä. Tarkastelu kohdistuu siirtymän keskeisiin haasteisiin, kuten standardoinnin keskeneräisyyteen, yhteensopivuusongelmiin, suorituskyky- ja skaalautuvuusvaatimuksiin, resurssirajoitteisiin laitteisiin sekä sivukanavahyökkäyksiin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan erityisympäristöjä, kuten langattomia verkkoja sekä IoT- ja reunalaitteita. Tulosten perusteella PQC-siirtymän haasteet eivät liity ainoastaan yksittäisten algoritmien valintaan, vaan erityisesti niiden turvalliseen käyttöönottoon olemassa olevissa järjestelmissä ja organisaatioissa. Tietosuojan kannalta keskeiseksi nousee erityisesti pitkäaikaisesti luottamuksellisena säilytettävän tiedon suojaaminen sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyvien riskien hallinta. Tutkielman perusteella PQC-siirtymän riskejä voidaan vähentää muun muassa kryptografisten resurssien kartoituksella, riskienarvioinnilla, hybridikryptografian hyödyntämisellä, vaiheittaisella käyttöönotolla, testauksella, auditoinnilla ja kryptografisten ratkaisujen elinkaaren hallinnalla. Kokonaisuutena PQC-siirtymä näyttäytyy sekä teknisenä että organisatorisena muutoksena, jonka onnistuminen edellyttää suunnitelmallista riskienhallintaa, sääntelyn huomioimista ja organisaatioiden pitkäjänteistä varautumista.
Mesoskooppiset yhden elektronin laitteet ovat kooltaan pieniä sähköpiirejä, joissa voidaan havaita kvanttimekaanisia ilmiöitä. Eräs tällainen ilmiö on Landau-Zener tunneloituminen, jossa systeemin tila muuttuu hyppäyksenomaisesti yhdestä energiatilasta toiseen. Tunneloitumisen edellytyksenä on, että systeemin tilat hetkellisesti koskettavat toisiaan. Mikäli kosketuskohta ohitetaan useita kertoja peräkkäin ja systeemi säilyttää kvanttimekaanisen koherenssin, voidaan tunnelointumistodennäköisyydessä havaita interferenssin kaltaista voimistumista tai heikkenemistä. Interferenssin aiheuttama suure on tässä tapauksessa aaltofunktion komponenttien välinen dynaaminen vaihe-ero. Tässä työssä olen tutkinut Landau-Zener tunneloitumista kvanttimekaanisessa kahden tilan systeemissä (KTS), jonka muodostaa yhden Cooperin-parin transistori. Työn lähtökohtana on kaksi koetta, joissa KTS on liitetty osaksi sähköistä värähtelypiiriä. Systeemin tila määritetään tarkkailemalla sen vastetta ulkoiseen korkeataajuiseen jännitesignaaliin. Havainnointi perustuu siihen, että transistorin energiatasojen kaarevuus voidaan liittää epälineaariseen kapasitanssiin tai induktanssiin riippuen siitä, tarkastellaanko vastetta varauksen vai magneettivuon suhteen. Kun tunneloitumisen yhteydessä energiatasojen miehitys muuttuu, muuttuu myös systeemin havaittava efektiivinen reaktanssi ja siten värähtelypiirin resonanssitaajuus. Tämä puolestaan aiheuttaa muutoksen värähtelypiiristä heijastuneen mittaussignaalin amplitudissa ja vaiheessa. Kokeelliset tulokset pyrin selittämään mallintamalla systeemin aikakehitystä numeerisella tietokonesimulaatiolla. Tekemällä muunnos spin-1/2 notaatioon ongelma yksinkertaistuu joukoksi kytkettyjä differentiaaliyhtälöitä, jotka tunnetaan Blochin yhtälöinä. Toisin kuin Schrödingerin yhtälö, Blochin yhtälöt mahdollistavat yksinkertaisen häviöiden kuvaamisen KTS:n aikakehityksessä spin-bosoni-mallin avulla. Kun simulaatiotulos yhdistetään lineaarisen vasteen malliin, saadaan hyvä yhteensopivuus kokeellisten ja teoreettisten tulosten välille. Mallin avulla pystytään ennustamaan mm. transistorin kvanttikapasitanssin ja -induktanssin arvo, interferenssipiikkien paikat, ac-Stark siirtymän suuruus sekä systeemin dekoherenssiajan arvioksi noin 1 ns. Lisäksi malli mahdollistaa harmonisen oskillaattorin ja KTS:n välisen vuorovaikutuksen kuvaamisen ja antaa tavan havaita harmonisen oskillaattorin kvanttimekaanisia tiloja.